Väärä letkun koko aiheuttaa ongelmia, jotka näkyvät käytännössä nopeasti: liitos vuotaa, kiristin ei saa kunnon otetta tai virtaus jää niin heikoksi, että järjestelmä ei toimi suunnitellulla tavalla. Oikean koon valinta lähtee siitä, että ymmärtää, mitä letkun mitat tarkoittavat ja miten ne mitataan.
Tässä oppaassa käymme läpi letkun kokomerkinnän lukemisen, mitan ottamisen, seinämänpaksuuden laskemisen ja koon sovittamisen liittimiin. Oppaan jälkeen osaat valita oikean letkun koon omaan kohteeseesi.
Mitä letkun kokomerkintä kertoo?
Sisähalkaisija ja ulkohalkaisija
Letkun koko ilmoitetaan aina kahtena mittana: sisähalkaisijana ja ulkohalkaisijana, molemmat millimetreinä. Sisähalkaisija kertoo, kuinka suuri on letkun sisäinen aukko eli se tila, jonka läpi neste tai kaasu kulkee. Ulkohalkaisija kertoo letkun kokonaishalkaisijan ulkopintaa myöten.
Merkintätapa on muotoa sisähalkaisija/ulkohalkaisija. Esimerkiksi merkintä 19/25 tarkoittaa, että letkun sisähalkaisija on 19 mm ja ulkohalkaisija 25 mm. Tämä merkintätapa on alalla yleinen, ja sen avulla näet yhdellä silmäyksellä molemmat oleelliset mitat.
Mitä tarkoittaa esimerkiksi 38 mm letku?
Kun letku ilmoitetaan yhdellä lukuarvolla, kuten ”38 mm letku”, tarkoitetaan yleensä sisähalkaisijaa. Tämä ei kuitenkaan ole universaali sääntö: joissakin yhteyksissä tai toimialoilla sama lukuarvo voi viitata ulkohalkaisijaan. Varmista aina myyjältä tai tuotetiedoista, kumpaa mittaa ilmoitettu lukuarvo tarkoittaa. Väärinymmärrys yhdessä mitassa johtaa helposti siihen, että letku ei sovi liittimeen tai kiristimeen.
Tuumakoot ja millimetrit
Osa letkuista ilmoitetaan tuumina. Yksi tuuma on 25,4 mm, mutta tuumakoko ei aina vastaa millimetrikokoa tasan. Tuumailmoituksissa käytetään usein nimelliskokoa, joka on historiallinen nimitys eikä välttämättä vastaa tarkkaa mittaa. Tarkista aina tuotteen todelliset millimetrimitat tuotetiedoista ennen kuin teet valintapäätöksen.
Alla oleva taulukko kokoaa yleisimmät letkukoot ja niiden mitat yhteen.
| Merkintä | Sisähalkaisija (mm) | Ulkohalkaisija (mm) | Seinämänpaksuus (mm) |
|---|---|---|---|
| 10/16 | 10 | 16 | 3 |
| 19/25 | 19 | 25 | 3 |
| 25/32 | 25 | 32 | 3,5 |
| 38/47 | 38 | 47 | 4,5 |
| 50/60 | 50 | 60 | 5 |
Miten seinämänpaksuus lasketaan ja miksi sillä on väliä?
Letkun seinämänpaksuus lasketaan yksinkertaisella kaavalla: (ulkohalkaisija – sisähalkaisija) / 2. Esimerkiksi letkussa 19/25 seinämänpaksuus on (25 – 19) / 2 = 3 mm. Laskukaava toimii aina, kun tiedossa ovat molemmat halkaisijat.
Seinämänpaksuus vaikuttaa suoraan siihen, miten letku kestää painetta ja säilyttää muotonsa käytössä. Paksumpi seinämä tarjoaa yleensä paremman paineenkeston, mutta tekee letkusta myös jäykemmän. Monissa letkuissa seinämän sisään on kudottu vahvike, joka parantaa letkun paineenkestoa ilman, että seinämä paksuuntuu merkittävästi. Jos sovelluksesi vaatii erityistä lujuutta, kannattaa tutustua siihen, milloin vahvistettu letku on oikea valinta.
Miten letkun koko mitataan oikein?
Oikea mittaustulos edellyttää, että letku on suorassa ja ehjässä kohdassa mittaushetkellä. Litistynyt, kierteinen tai vaurioitunut kohta antaa virheellisen tuloksen. Ota mitta aina letkun suorasta katkaisupinnasta, jolloin näet selvästi sekä sisä- että ulkopinnan.
Sekä letkun sisähalkaisija että letkun ulkohalkaisija mitataan työntömitalla. Seinämänpaksuus mitataan myös katkaisupinnasta asettamalla työntömitan leuat seinämän yli. Noudata näitä neljää vaihetta järjestyksessä:
- Leikkaa letkusta puhdas, suora pätkä mittausta varten. Varmista, että katkaisupinta on kohtisuora letkun keskilinjaan nähden.
- Aseta työntömitan leuat letkun sisäpuolelle ja mittaa sisähalkaisija. Lue arvo millimetreinä.
- Aseta työntömitan leuat letkun ulkopuolelle ja mittaa ulkohalkaisija samasta kohdasta.
- Mittaa seinämänpaksuus asettamalla leuat katkaisupinnan yli seinämän paksuimman kohdan kohdalle. Vertaa tulosta laskukaavalla saatuun arvoon: jos luvut poikkeavat toisistaan, tarkista mittauskohta.
Kun kaikki kolme arvoa on mitattu, voit muodostaa letkun kokomerkinnän itse: sisähalkaisija/ulkohalkaisija. Tämä tieto riittää oikean liittimen ja kiristimen valintaan.
Miten sisähalkaisija ja pituus vaikuttavat virtaukseen?
Letkun sisähalkaisija on virtauksen kannalta tärkein yksittäinen mitta. Suurempi sisähalkaisija pienentää virtausvastusta: sama nestemäärä tai ilmavirta kulkee letkun läpi pienemmällä paineella tai nopeammin. Jos sisähalkaisija on liian pieni sovelluksen tarpeisiin nähden, järjestelmä joutuu työskentelemään enemmän saman virtaaman saavuttamiseksi.
Letkun pituus vaikuttaa painehäviöön. Mitä pidempi letku, sitä enemmän virtaus kohtaa kitkaa matkalla. Tämä tarkoittaa, että pitkässä asennuksessa voi olla tarpeen käyttää suurempaa sisähalkaisijaa kuin lyhyessä, jotta paine pysyy riittävänä koko matkan. Putkien kohdalla periaate on sama, ja lisätietoa löydät oppaasta pneumatiikkajärjestelmän putkikoko.
Miten letkun koko sovitetaan liittimiin ja kiristimiin?
Letkunippa valitaan letkun sisähalkaisijan mukaan. Nippa työnnetään letkun sisään, ja sen halkaisijan tulee vastata letkun sisähalkaisijaa niin, että liitos on tiivis mutta letku ei halkeile. Liian pieni nippa jättää raon, liian suuri repii letkua.
Letkunkiristin valitaan letkun ulkohalkaisijan mukaan. Kiristimen tulee sulkeutua tasaisesti letkun ulkopinnan ympäri, ei liian löysästi eikä niin tiukasti, että se leikkaa letkun pintaan. Tarkista aina valmistajan liitinsuositus ennen asennusta: eri letkumateriaalit ja seinämänpaksuudet voivat edellyttää erilaisia kiristysmomenttiarvoja tai liitinmalleja. Valmistajan ohje on luotettavin lähde, kun haluat varmistua tiiviistä ja kestävästä liitoksesta.
Mitä toleranssit tarkoittavat letkun mitoissa?
Letkun valmistuksessa syntyy aina pieniä mittapoikkeamia. Valmistaja ilmoittaa sallitut poikkeamat eli toleranssit erikseen sisähalkaisijalle, ulkohalkaisijalle ja seinämänpaksuudelle. Toleranssit kertovat, kuinka paljon todellinen mitta saa poiketa ilmoitetusta nimellismitasta.
Jotkin valmistajat ilmoittavat halkaisijan ja seinämän toleranssit DIN 16940 -standardin mukaan. Kun vertaat eri toimittajien letkuja, tarkista aina, millä toleranssitasolla mitat on ilmoitettu. Tiukat toleranssit ovat erityisen tärkeitä kohteissa, joissa liitoksen tiiveys tai letkun yhteensopivuus muiden komponenttien kanssa on kriittistä. Lisätietoa siitä, miten toleranssit ja muut tekniset vaatimukset vaikuttavat teollisuusletkujen valintaan, löydät erillisestä oppaastamme.
Toppi valmistaa letkuja laajassa kokovalikoimassa
Toppi Oy on valmistanut muoviletkuja Espoossa vuodesta 1953, ja letkuvalikoimamme kattaa laajan kirjon kokoja eri käyttötarkoituksiin.
ToppClear™ on saatavana koissa 4/10, 6/12, 8/14, 10/16, 12/18, 16/22, 19/25, 25/32, 32/40, 38/47 ja 50/60. ToppAir™-paineilmaletku on saatavana koissa 6/11, 8/13, 10/16, 12/18, 16/23, 19/26 ja 25/33, ja se toimitetaan tilauksesta määrämittaisena ja pikaliittimillä varustettuna. ToppCover™-eristysletkuja valmistamme sisähalkaisijoina 1 mm:stä 60 mm:iin. ToppBright™-letkujen toleranssit ilmoitetaan DIN 16940 -standardin mukaan, joten mitat ovat vertailukelpoisia ja luotettavia suunnittelun pohjaksi.
Jos et ole varma, mikä koko sopii omaan kohteeseesi, kysy oikeaa kokoa kohteeseesi: autamme valitsemaan sopivimman letkun mitan, materiaalin ja rakenteen juuri sinun sovelluksesi vaatimuksiin.
